EtusivuKiertotalouden arkeaHenkilöautojen kierrätys ennätystahdissa

Henkilöautojen kierrätys ennätystahdissa

Viimeiset kolme kuukautta ovat olleet autojen kierrätyksessä ennenkuulumattomat ja poikkeukselliset. Murskaksi ovat menneet autojen ohella myös ennätykset. Koskaan autoilevan Suomen historiassa ei ole autoja romutettu niin paljon vastaavien kuukausien aikana. Romutusmäärää seurataan romutustodistuksilla. Henkilöautojen romutustodistuksia on alustavan tiedon mukaan kirjoitettu enemmän kuin ikinä ennen vastaavana ajankohtana. Joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana romutettiin noin 24 000 autoa, mikä on noin 10 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavina kuukausina. Tämä tarkoittaa lähes 70 % kasvua vuoden takaiseen.

 

Kuva: Henkilöautojen viralliset romutusmäärät tammi-, helmi- ja joulukuussa 2013-2021.

 

Suomen Autokierrätyksen ennusteessa autoja päätyy kiertoon tänä vuonna ennätysmäärä. Edellisten vuosien ja alkuvuoden perusteella, jos markkinatilanne pysyy samana, autoja päätyisi tällä tahdilla kiertoon vähintään 90 000–100 000 kappaletta. Tilannetta pitää kuitenkin seurata ja arvioida kuukausittain, koska tilanne elää voimakkaasti. Pelkästään alkuvuoden perusteella näyttää, että romutustodistuksia kirjoitetaan tänä vuonna huomattavasti enemmän viime vuosiin verrattuna. Kasvu kuitenkin todennäköisesti tasoittuu alun purkauksen jälkeen, minkä takia ennustetta täytyy tarkentaa, kun dataa kertyy lisää.

Osaksi ansionsa tässä on hallituksen toimilla edistää autokannan uudistumista. Viime joulukuussa käynnistynyt romutuspalkkio on osaltaan vauhdittanut kiertoon menevien autojen määrää. Toinen erittäin merkittävä seikka on, että metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa ja korkealla juuri samaan aikaan. Arviomatta, kumpi näistä on merkittävämpi syy poikkeukselliseen kasvuun, autokannan uudistumisen näkökulmasta suunta on oikea. Kierrätettävien autojen määrä on jokaisen Suomessa toteutetun romutuskampanjan aikana nostanut romutusmärät uuteen ennätykseen.

 

Autokantaa pitää uudistaa kahdesta suunnasta

Autokannan uudistumisessa on kaksi tärkeää asiaa. Kantaa pitää uudistaa kahdesta suunnasta. Uusia autoja pitää saada markkinoille ja kuluttajien käyttöön enemmän ja vanhoja käyttöikänsä loppupäässä olevia täytyy saada kierrätykseen entistä varhemmin. Autojen keskimääräinen romutusikä on yli 21 vuotta. Se on paljon mille tahansa tekniselle laitteelle. Toisaalta se kertoo, miten hyviksi ja kestäviksi autot tehdään. Toki niitä pitää huoltaa säännöllisesti, mutta autojen valmistukseen panostettu laatu on käsittämättömän korkealla. Miksi näin on? Autoilla ajetaan paljon ja ne ovat liikenteen ja liikkumisen ytimessä. Autonvalmistuksen sisältä ja ulkoa tulevat laatuvaatimusten takia autojen on oltava käytännössä joka vuosi turvallisempia ja vähäpäästöisempiä kuin edeltäjänsä. Autoa ei voi rakentaa kuin pyykinpesukonetta, joka päivittäin käytettynä kestäisi hyvässä lykyssä muutaman vuoden. Auto ei saa jättää tielle tai aiheuttaa onnettomuutta. Onnettomuuden aiheuttaakin lähes tulkoon aina ihminen. Auton tekninen vika on syypää onnettomuuteen äärimmäisen harvoin, jos auto on huollettu ja katsastettu asiamukaisesti ja säännöllisesti. Erityisesti turvallisuus korostuu ajettaessa uusilla autoilla. Ne estävät tai korjaavat myös inhimilliset virheet jo ajon aikana. Jos uusien autojen myynti kasvaa ja autokannan kierto nopeutuu, myös kiertoon ja romutukseen päätyvien autojen määrä kasvaa. Ideaalitilanteessa kyllästetty autokanta ei kasva ja kaikki markkinoille päätyvät autot päätyvät myös tasaisesti kierrätykseen. Tämä tarkoittaa tämän hetken volyymeillä ja 2,8 miljoonan autokannalla vuosittain noin 150 000 auton määriä niin markkinoille saapuvina kuin sieltä poistuvina autoina. Markkinoille tulevista autoista uusien osuus pitäisi olla nykyistä huomattavasti suurempi. Koronan takia viime vuonna jäätiin reilusti alle 100 000 uuden auton, mutta uusi normaali on asettunut viime vuosina muutenkin vain hieman 100 000 yläpuolelle. Tämä on autokannan uudistumisen kannalta liian vähän. Tällä hetkellä Suomen autokannan keski-ikä kasvaa joka ikinen päivä. Vuosittain se tarkoittaa lisäystä 2–3 kuukautta, mikä on melkoisen voimakkaasti ristiriidassa erityisesti päästötavoitteiden kanssa.


Ajantasainen tieto on erittäin tärkeää

Tilastollisesti Suomen autokanta elää hieman omaa elämäänsä. Vaikka liikennekäytössä olevien autojen määrä on hyvin ja tarkasti tiedossa, rekisterissä olevien autojen määrä kasvaa vuosittain kymmenillä tuhansilla autoilla, joita ei todellisuudessa ole. Rekisterissä olevien autojen määrä on tällä hetkellä monessa suhteessa täysin käyttökelvoton luku. Kuitenkin autojen kierrätyksen näkökulmasta oikea tieto rekisterin tilasta olisi erittäin tarpeellista. Näin voitaisiin paremmin havaita ja varmistaa, että kaikki kierrätykseen kuuluvat autot myös kierrätykseen asianmukaisesti päätyvät. Tämä edistää myönteistä ympäristökehitystä ja torjuu harmaata taloutta. Selitykseksi ei kelpaa, että sama ongelma on monissa muissakin EU:n jäsenmaissa.


Ympäristö kiittää ja kiertotalous toimii konkreettisesti

Ympäristön takia ei kannata olla huolissaan autojen romutuksesta. Itse asiassa emme kokonaisuutta tarkasteltaessa edes puhu romutuksesta vaan kierrätyksestä. Suomen Autokierrätyksen kierrätysverkosto muodostaa aidon kiertotalousekosysteemin, jossa 95 % autosta päätyy eri tavoin hyödynnettäväksi. Auton osia voidaan uudelleen käyttää alkuperäisessä tarkoituksessa ja muun muassa autosta kertyvä metalli saadaan talteen ja voidaan käyttää uusioraaka-aineena metalliteollisuuden tarpeisiin. Näin säästetään ja vältetään esimerkiksi uusiutumattomien neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Tämä on vahvasti yleisten ympäristötavoitteiden mukaista ja konkreettinen esimerkki kiertotaloudesta.

 

Lisätietoja:
Juha Kenraali, toimitusjohtaja, Suomen Autokierrätys Oy
p. 040 772 2026
juha.kenraali@autokierratys.fi

Twitter: @JuhaKenraali ja @autokierratys
LinkedIn: Suomen Autokierrätys
Facebook: @suomenautokierratys
Instagram: suomen_autokierratys

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Ota yhteyttä

Suomen Autokierrätys Oy © 2019