EtusivuKiertotalouden arkea -blogiRomuautosta on moneksi – näin etenee auton kierrätys

Romuautosta on moneksi – näin etenee auton kierrätys

Autojen kierrättäminen on tarkoin säänneltyä toimintaa ja syystäkin. Monimutkaisista kokonaisuuksista saadaan oikein kierrätettynä hyötykäyttöön jopa 97 prosenttia.

Auton elämän lähestyessä loppuaan sitä ei kannata jättää ladon taakse maatumaan. Sen sijaan auto kuuluu toimittaa Suomen Autokierrätys Oy:n verkostoon kuuluvaan vastaanottopisteeseen, joita löytyy eri puolilta Suomea lähes 300 kappaletta. Virallista reittiä suoritetun auton kierrättämisen myötä omistaja saa käteensä romutustodistuksen, minkä myötä vastuut verojen ja vakuutusten suhteen loppuvat.

Vaikka auton elämä kulkuvälineenä päättyy tähän, alkaa isolle osalle auton materiaaleista matka kohti uutta elämää. Auton kierrätysprosessi alkaa kaikkien isojen osakokonaisuuksien poistamisella autonvalmistajan purkuohjeiden mukaisesti. Näihin lukeutuvat muun muassa akut, renkaat, turvatyynyt ja suoraan uusiokäyttöön kelpaavat osat kuten ajovaloumpiot, joille löytyy kysyntää esimerkiksi kolarikorjausten yhteydessä. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan myös kaikki nesteet.

Tämän jälkeen kori toimitetaan murskaamolle, joita löytyy Suomesta seitsemän kappaletta. Nimensä mukaisesti tässä laitoksessa jäljellä oleva auto murskataan pieneksi silpuksi. Tämä hienonnettu materiaali jatkaa matkaa tarkkaan materiaalien erotteluun. Suurin osa materiaalista, noin 70 prosenttia, on terästä. Erottelun jälkeen teräs menee sulatukseen ja uudeksi raaka-aineeksi terästä käyttäville tahoille.

Toiseksi suurin osa, noin 25 prosenttia, murskatusta massasta on kumia, muovia ja tekstiilejä. Nämä päätyvät loppusijoitukseen, joka voi tarkoittaa materiaalin käyttöä sellaisenaan tai hyödyntämistä esimerkiksi energianlähteenä. Jäljelle jäävä 5 prosenttia on arvokkaita värimetalleja, jotka hyödynnetään tehokkaasti. Näiden materiaalien joukosta löytyy ruostumatonta terästä, sinkkiä, lyijyä, kuparia, alumiinia sekä magnesiumia.

Sulaton ja jalostuksen kautta ruostumatonta terästä käytetään esimerkiksi kattiloiden valmistuksessa. Sinkki voi päätyä esimerkiksi renkaiden seosaineeksi, maaleihin tai kosmetiikkaan. Lyijy päätyy useimmiten akkujen raaka-aineeksi ja kupari messinkituotteisiin. Autoista kierrätetty alumiini ja magnesium voivat päätyä vaikkapa hienovalukomponentteihin kuten puhelimien runkoihin, vaihteistojen kuorien materiaaliksi tai kemian teollisuuden raaka-aineeksi.

Olisitko uskonut, että romuautosta on näin moneksi? Jos et, niin tuskin kaverisikaan. Laitetaan siis tämä tieto ja romuautot kiertämään, ja annetaan arvokkaille materiaaleille uusi elämä.